Neljännesaaltomuuntimen erikoistapauksia

imped

Yllä olevaa menetelmää käytetään impedanssisovituksien tekemiseen , jolloin voidaan siirtyä signaalilinjan impedanssitasosta toiseen ilman SWR-häviötä. Z1 kuvaa impedanssia linjalla 1, Z3 impedanssia toisella linjalla ja Z2 niiden väliin asennetulla neljännesaallon mittaisella pätkällä.

Impedanssimuuntimen erikoistapaukset:

Metallinen eristin

Tämä paradoksaalinen tapaus on silloin, kun signaalijohdosta vedetty neljännesaallon pituinen johto maadoitetaan toisesta päästä eli siis oikosuljetaan. Näin voidaan ajatella käyvän esim. jos signaalijohto on tuettu johtavaan alustaan neljännesaallon pituisilla metallitangoilla. Eikö se sitten tarkoita oikosulkua ? Päinvastoin: Ratkaistaan em. kaava Z1 = Z22  / Z3.  Jos Z3 = 0 eli oikosulussa, on Z1 silloin ääretön eli eriste. Eikä tämä ole vain teoriaa vaan paljon käytetty ratkaisu.

Ja eristimestä oikosulku

Päinvastainen, mutta yhtä paradoksaalinen tilanne on, jos signaalijohtoon liitetty neljännesaallon mittaisen johtimen toinen pää jätetään ilmaan. Tällöin Z3 on siis eriste eli sen impedanssi on ääretön. Samaa kaavaa Z1 = Z22  / Z3 käyttäen ratkaistaan kuinka suurena impedanssina linja Z1 näkee tilanteen. Ja sehän näkee sen impedanssin nollana eli oikosulkuna. Eli ei sovi signaalijohtoon heitellä ylimääräisiä sivuhaaroja, varsinkaan neljännesaallon mittaisia, ne tekevät oikosulun, jos sen pää jätetään ilmaan. Jotenkin tämä kuitenkin tuntuu tutulta, tuleeko mieleen dipoliantennin haara. Hyvän antennin ominaisuus onkin, että se haukkaa kaiken tehon, mitä signaalijohdosta tulee eikä heijasta yhtään takaisinpäin.

Muita sivuja:

Wlan-antenni tee-se-itse

11.7.2001
Martti Palomäki
marska