Neljännesaaltomuuntimen erikoistapauksia
Yllä olevaa menetelmää käytetään impedanssisovituksien tekemiseen , jolloin
voidaan siirtyä signaalilinjan impedanssitasosta toiseen ilman SWR-häviötä.
Z1 kuvaa impedanssia linjalla 1, Z3 impedanssia toisella linjalla ja Z2
niiden väliin asennetulla neljännesaallon mittaisella pätkällä.
Impedanssimuuntimen erikoistapaukset:
Metallinen eristin
Tämä paradoksaalinen tapaus on silloin, kun signaalijohdosta
vedetty neljännesaallon pituinen johto maadoitetaan toisesta päästä
eli siis oikosuljetaan. Näin voidaan ajatella käyvän esim.
jos signaalijohto on tuettu johtavaan alustaan neljännesaallon pituisilla
metallitangoilla. Eikö se sitten tarkoita oikosulkua ? Päinvastoin:
Ratkaistaan em. kaava Z1 = Z22 / Z3. Jos Z3 = 0 eli
oikosulussa, on Z1 silloin ääretön eli eriste. Eikä tämä
ole vain teoriaa vaan paljon käytetty ratkaisu.
Ja eristimestä oikosulku
Päinvastainen, mutta yhtä paradoksaalinen tilanne on, jos signaalijohtoon
liitetty neljännesaallon mittaisen johtimen toinen pää jätetään
ilmaan. Tällöin Z3 on siis eriste eli sen impedanssi on ääretön.
Samaa kaavaa Z1 = Z22 / Z3 käyttäen ratkaistaan
kuinka suurena impedanssina linja Z1 näkee tilanteen. Ja sehän
näkee sen impedanssin nollana eli oikosulkuna. Eli ei sovi signaalijohtoon
heitellä ylimääräisiä sivuhaaroja, varsinkaan neljännesaallon
mittaisia, ne tekevät oikosulun, jos sen pää jätetään
ilmaan. Jotenkin tämä kuitenkin tuntuu tutulta, tuleeko mieleen
dipoliantennin haara. Hyvän antennin ominaisuus onkin, että se
haukkaa kaiken tehon, mitä signaalijohdosta tulee eikä heijasta
yhtään takaisinpäin.
Muita sivuja:
Wlan-antenni tee-se-itse
11.7.2001
Martti Palomäki
